Medialukutaitoviikko järjestettiin Yhdistyneissä Kansakunnissa medialukutaitotietoisuuden edistämiseksi. Viikolla keskusteltiin medialukutaidon käsitteestä ja siitä, miten medialukutaitoa voidaan kehittää. Katso seuraava video:

Video 1. Media and Information Literate Citizens: Think Critically, Click Wisely, YK, 2021
https://www.youtube.com/watch?v=bjYhmTC3lrc

Medialukutaito on tärkeää erityisesti nykyään, sillä median ja teknologian jatkuvan ja nopean kehityksen vuoksi ihmiset kuluttavat valtavia määriä kaikenlaista mediaa, myös sosiaalista mediaa ja joukkotiedotusvälineitä.
Siksi on ratkaisevan tärkeää kehittää kriittisen ajattelun taitoja, jotta voimme ymmärtää eri tiedotusvälineitä ja tulla paremmiksi kuluttajiksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kriittistä ja ennakkoluulotonta asennetta, kun kohdataan mediatekstiä, kuva, visuaalinen tai ääniviesti, video ja niin edelleen. On tärkeää pohtia sellaisia kysymyksiä kuin:
•    Onko lähde luotettava? Onko se puolueeton / sitoutumaton?
•    Onko olemassa muita lähteitä, jotka vahvistavat saman sisällön?
•    Onko sisältö luotu tietystä näkökulmasta / tiettyä tarkoitusta varten?

Medialukutaidon tärkeydestä keskusteltiin aiemmin mainituissa YK:n kampanjoissa.Katso video 2.

Katso video 2. The importance of the media literacy, 2020

Video 2. The importance of the media literacy, 2020.  
https://www.youtube.com/watch?v=k7EcJIdj1hQ

Euroopan komission vuonna 2020 järjestämän konferenssin mukaan aiheena oli "Medialukutaito digitaaliaikana",
"Maailmanlaajuinen riippuvuus verkkoyhteyksistä kriisin aikana korostaa medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon keskeistä roolia nyky-yhteiskunnissa."
Kuten jo todettiin, medialukutaito ja median rooli sekä digitaalinen lukutaito ovat nykyään elintärkeitä, ja aihe on herättänyt monia kysymyksiä ja keskustelua erityisesti Covid-19-pandemian jälkeen, kun ihmiset joutuivat kohtaamaan haasteita erilaisista tiedoista. Mediaosaamista digitaaliaikana käsittelevässä istunnossa käytiin mielenkiintoinen keskustelu, jossa eri asiantuntijat keskustelivat seuraavista kysymyksistä:
•    Miten yhteiskunnat voivat saada enemmän tietoa? Mitä välineitä meillä on käytettävissämme, jotta voimme taata eurooppalaisten saatavilla olevan tiedon luotettavuuden?
•    Miten EU:n kansalaiset voivat paremmin kestää disinformaatiota ja sen houkutuksia tehdä nopeita, mahdollisesti järjettömiä johtopäätöksiä?
•    Mitä medialukutaito on oppinut COVID-19-kriisistä? Miten tämä viisaus voidaan säilyttää?
•    Mitkä ovat medialukutaidon seuraavat askeleet tämän kokemuksen pohjalta korkeakoulujen, medialukutaidon harjoittajien, jäsenvaltioiden ja faktojen tarkastajien näkökulmasta?

Yleisöllä oli tilaisuus kuulla esimerkkejä meneillään olevista Euroopan unionin rahoittamista medialukutaitohankkeista. Medialukutaitoon liittyen on järjestetty myös monia muita tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia sekä julkaistu useita asiakirjoja, raportteja ja julkaisuja. Esimerkiksi Unesco on laatinut erilaisia asiakirjoja ja lehtiä sekä järjestänyt vuosittaisia kampanjoita ja aloitteita kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi medialukutaitoon liittyvistä aiheista. Meillä on mahdollisuus tutustua niihin tarkemmin seuraavissa yksiköissä.

Video 3. What does UNESCO do to promote media literacy? 
https://www.youtube.com/watch?v=jNyIupj7OGA
Kuten olemme nähneet videolta 3. Unescon laatima johtava media- ja informaatiolukutaitoa edistävä organisaatio luo erilaisia aloitteita eri puolilla maailmaa, esimerkiksi maailmanlaajuisen media- ja informaatiolukutaitoviikon, jossa keskustellaan erilaisista asiakirjoista ja muista resursseista ja julkaisuista, opetussuunnitelmista opettajille ja oppijoille, multimediaopetuksen resursseista, työkaluista, MOOC-alustoista ja muista resursseista (UNESCO 2021).

Unescon mukaan:
"yleisöllä ei ole mahdollisuuksia ja uhkia, ja jokaisella on oltava media- ja informaatiolukutaitoa, jotta he ymmärtäisivät panokset ja jotta he voisivat osallistua tieto- ja viestintämahdollisuuksiin ja hyötyä niistä" (UNESCO, 2021).

Montana Science Centerin suunnittelijat ja opettajat loivat ja suunnittelivat STEAM-nimisen opetuskokemuslaboratorion, joka tarkoittaa tiedettä, teknologiaa, insinöörityötä, taidetta ja matematiikkaa (Britich Council, 2022). STEAM-laboratorio, joka on makerspace-tyylinen, kannustaa oppilaita luovaan leikkiin ja keskittyy digitaalisiin käsitteisiin sekä tieteen ja teknologian käsitteiden ymmärtämiseen. Lisäksi STEAM antaa käyttäjilleen, kuten ammattilaisille sekä kaikenikäisille opiskelijoille, mahdollisuuden käyttää erilaisia digitaalisia ja teknologisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi analogisten kokemusten käyttäminen osallistavien digitaalisten oppimisympäristöjen luomiseksi, 3D-esineiden suunnittelu LEGO:lla sekä muut välineet, joiden avulla voidaan siirtyä konkreettisesta maailmasta digitaaliseen maailmaan. (British Council, 2022).
Unescon media- ja informaatiolukutaitoa koskevien suuntaviivojen mukaan media- ja informaatiolukutaitoinen opettaja 
•    kykenee ymmärtämään eri tietolähteistä saatuja tietoja ja mediaviestejä.
•    pystyy arvioimaan ja käyttämään tätä ymmärrystä asianmukaisesti ongelmien ratkaisemiseen.
•    on hankkinut kirjaston perustaidot
•    pystyy maksimoimaan asiakirjaresurssien käytön oppimiseen ja tiedon jakamiseen.
•    ymmärtää ja arvostaa tiedotusvälineiden ja muiden palveluntarjoajien, kuten kirjastojen, museoiden, arkistojen sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten, yhteiskunnallisia tehtäviä.

Opettajien ja ammattihenkilöiden olisi siksi kehitettävä vankkoja taitoja informaatiolukutaidossa, digitaalisia taitoja ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa varten koulutusympäristöissä sekä kirjastotaitoja ja ymmärrettävä niiden välinen suhde. Taitojen hallitseminen antaa heille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen tiedonsaannin avulla ja varmistaa heidän jatkuvan osallistumisensa aktiiviseen älylliseen ja ammatilliseen elämään.

Tässä jaksossa keskitymme enemmän Unescon laatimaan ja ehdottamaan media- ja informaatiolukutaidon opetussuunnitelmaan. Sen pääajatuksena on lisätä tietoisuutta ja antaa yksityiskohtaista tietoa digitaalisille kansalaisille siitä, miten he voivat tulla medialukutaitoisiksi digitaalisessa maailmassa, jossa on valtavasti tietoa ja jatkuvasti kehittyviä teknologisia mahdollisuuksia. Tähän sisältyy seuraavaa:
•    miten selata, etsiä ja suodattaa tietoa, dataa ja digitaalista sisältöä.
•   miten analysoida, vertailla, tulkita ja arvioida kriittisesti tietolähteiden, informaation ja digitaalisen sisällön uskottavuutta.
Tämä johtaa siihen, että osaamme:
•   ilmaista tiedontarpeita
•   etsiä tietoa ja sisältöä digitaalisissa ympäristöissä
•   käyttää niitä ja navigoida niiden välillä, ja
•   luoda ja päivittää henkilökohtaisia hakustrategioita.

Edelleen, Medialukutaito tarkoittaa, että on taitava oppija, joka esimerkiksi, oppii tunnistamaan tehokkaasti ja tuloksellisesti tiedontarpeet, järjestämään ja hakemaan tietoa ja sen jälkeen kykenee käyttämään, soveltamaan ja välittämään tietoa tietyn ongelmanratkaisun tai päätöksenteon yhteydessä" (UNESCO, 2008).

• https://www.alldigitalweek.eu/stay-connected-digital-toolkit/
• http://unesco.mil-for-teachers.unaoc.org/wp-content/uploads/FET-1-Intro.pdf
   

Lopuksi voidaan todeta, että medialukutaito antaa kaikenikäisille ihmisille mahdollisuuden olla medialukutaitoisia ja kehittää kriittisen ajattelun taitojaan etsiessään, selatessaan, luodessaan ja toimiessaan kaikissa mediaviestinnän muodoissa.  Media- ja informaatiolukutaito on kuitenkin joukko taitoja, joiden avulla ihmiset voivat maksimoida edut ja minimoida uhat ja haitat käyttäessään verkkosisältöä. Lisäksi se kattaa taidot, joiden avulla kaikenikäiset ihmiset pystyvät suhtautumaan kriittisesti ja tehokkaasti seuraaviin asioihin: viestintäsisältö, sisältöä edistävät instituutiot sekä digitaalitekniikan käyttö. Lisäksi media- ja informaatiolukutaito antaa ihmisille valmiuksia ajatella kriittisesti tietoa ja digitaalisten välineiden käyttöä. Se auttaa ihmisiä saamaan tietoa ja tekemään valintoja siitä, miten he osallistuvat tasa-arvoon, sananvapauteen, rauhan rakentamiseen ja kestävään kehitykseen.